tiistai 30. syyskuuta 2014

Elämyksiä aina ja kaikkialla!

Marriott Hotels julkaisi pari viikkoa sitten YouTubessa virtuaalimatkailusta Behind-the-Scenes with Marriott Hotels Virtual Travel Experience – videon.  1990-luvulla – kauan sitten? – ajattelimme, että vuoteen 2020 mennessä matkailemme piuhat päässä omissa nojatuoleissamme ympäri maailmaa. Ehkä ajatuksemme oikeasti toteutuu?

Samoihin aikoihin, 1990-luvun lopussa, Pine & Gilmore toivottivat meidät tervetulleiksi elämystalouteen.  Legendaarisen maineen saanut kirja ’ The Experience Economy. Work is Theatre & Every Business a Stage’ esitteli muutoksen agraaritaloudesta elämysten tuottamiseen.  Yksinkertaisimmillaan Pine & Gilmore määrittelivät elämyksen tapahtumana, jossa henkilö on mukana omalla persoonallisella tavallaan: ’Experiences are events that engage individuals in a personal way’.  Nyttemmin haluamme elämyksellisyyttä kaikkialla ja kaiken aikaa. 

Elämyksiä ennen matkaa


Blogit, videot, kommentit Tripadvisorissa ja muualla sosiaalisessa mediassa ovat tämän päivän tapa kokea matkailukohde etukäteen. Norjan matkasta unelmoiva voi hypätä mäkeä Holmenkollenilla  tai seikkailla vuonoissa.  Kun tulevaisuudessa voimme matkailla elämyspiuhat tai –lasit päässä kotona, lähdemmekö ollenkaan matkalle? Vai tyydymmekö virtuaaliseen elämykseen?

Tein pienen testin. Kysyin niin sanotun z-sukupolven edustajilta, 2000-luvun alussa syntyneiltä lapsiltani, haluaisivatko he matkailla kohteeseen, jossa voisivat etukäteen vierailla jonkin sovelluksen avulla.  Matkailimme VisitNorwayn avulla vuonoissa ja kysyin lasten mielipidettä.  He kertoivat, että videon tai sovelluksen tulee jättää jotain odotettavaa. Silloin kohteeseen tekee vielä mieli matkailla oikeasti. Vuonoretki ei poikien mielestä ollut niin hyvä kuin se voisi olla ’oikeissa’ peleissä. Maisemat eivät olleet oikean näköisiä, sovellus oli hankala käyttää ja ainakin meillä kotona hidas, vaikka käytössämme on valokuituyhteys. Matkailukohteet ja –yritykset voivat tämän testin pohjalta huokaista helpotuksesta. Vieraita on tulevaisuudessakin, jos kohteet ja yritykset osaavat markkinoida asiakaslähtöisesti.

Elämyksiä matkan aikana

Facebook-profiilini ABBA-museossa
vierailun jälkeen

Käyntikohteissa, kuten museoissa, digitaaliset sovellukset mahdollistavat aikaisempaa monipuolisemman kävijän osallistumisen. Esimerkiksi Tukholman ABBA-museossa kävijä itse tuottaa kokemustaan aktiivisesti.  Museossa jokainen voi laulaa ja tanssia niin, että näkee ja kuulee itsensä lavalla. Samalla kävijä voi tallentaa esityksen pääsylipun viivakoodia käyttäen eli tehdä virtuaalisen esityksen. Esityksen saa omaan käyttöön pääsylipun koodin avulla ja se on jaettavissa sosiaalisen median eri foorumeissa.  Käydessäni museossa olin aivan ihastunut kokonaisuuteen: tekeminen ’koukutti’ kävijän ja tuotokset olivat erittäin helposti jaettavissa.


Lisätty todellisuus eli augmented reality on ollut parin viime vuoden kuuma puheenaihe.   Esimerkiksi Suomenlinnassa olisi upea mahdollisuus luoda kävijälle unohtumaton elämys 1700-luvun Suomenlinnassa: kävijä voisi ’sujahtaa’ aikakauden ihmisten kanssa tapahtumiin mukaan silloisessa miljöössä kulkiessasi tablet tai älykännykkä kädessä.  Todellisuudessa nämä sovellukset ovat edelleen harvinaisia. Syyksi mainitaan usein rahan puute, mutta olisiko enemmän kysymys tietämättömyydestä ja jämähtäneistä asenteista?  Skotlannissa on käynnissä useita digitaaliseen elämykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Social Scotlandin sivulta löytyy esimerkkejä, mutta ne ovat vielä työn alla.

Elämyksiä matkan jälkeen


Kuvien ja videoiden jakaminen kavereille matkan aikana ja sen jälkeen on jo arkinen juttu samoin kuin palautteen antaminen yritykselle esimerkiksi Tripadvisorissa.  Digitaalisen elämyksen ja jälkimarkkinoinnin yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuksia, joita yritykset eivät ole vielä ihan omaksuneet. Esimerkiksi museoille ja muille käyntikohteille on myynnissä sovelluksia, jonka ladannut saa käynnin jälkeen kutsuja tapahtumiin, kilpailuihin, tuleviin näyttelyihin. Sovelluksen personointi henkilön omien mielenkiinnonkohteiden mukaan olisi avain elämyksellisyyteen.  Ehkä niitä onkin, mutta en löytänyt?  


Elämyksiä kaiken aikaa! 


Economy of Experience- kirjassa esitellään LEGOn malli, jossa on neljä ulottuvuutta: virtuaalinen saavutettavuus: joko ilmainen tai maksullinen, ja fyysinen saavutettavuus: joko ilmainen tai maksullinen. 

Legolla on ns. Lippulaiva-käyntikohteet, kuten Billundin Legoland, jotka ovat fyysisiä, olemassa olevia maksullisia kohteita. Lisäksi Legoon voi ’törmätä’ esimerkiksi lelukaupassa, jonne on ilmainen pääsy - mutta poispääsy ei ehkä olekaan ilmainen...  Netissä Legolla on kotisivu, jonne on kaikilla pääsy, mutta samalla se ’syöttää’ kävijän on line- kauppaan. 

Miten tällaisen kokonaisuuden voisi soveltaa matkailuun? 

Oikein hyvin.  Potentiaalinen kävijä houkutellaan kohteen kotisivulle ja sosiaalisen median foorumeihin. Nämä ovat maksuttomia tapoja tutustua kohteeseen. Ne sisältävät matkailukohteen brändiin ja fyysisiin kokemuksiin nojaavia pelejä. Näiden pelien perustaso on ilmainen, mutta ne sisältävät houkuttimet maksulliseen pelaamiseen.  Maksullisen pelin voittajat tai tietylle tasolle päässeet saavat palkinnoksi erityisiä elämyksiä kohteessa joko oikeasti paikan päällä tai virtuaalisesti. Matkailukohteessa fyysisesti paikan päällä oleville matkailijoille on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia elämyksiä: sielläkin on niin sanottu perustaso ilmainen esimerkiksi lisätyn todellisuuden sovelluksia käyttäen. Kun vieras haluaa ’enemmän’ joko virtuaalisesti tai fyysisesti,  hänelle on tarjolla maksullisia elämyksiä.  Tämä ns  ’transformatio’ on matkailun vahvistuva trendi. Matkailija haluaa itse tehdä jotain itselleen ja yhteisölle hyödylliseksi kokemaansa, esimerkiksi olla työssä luomutilalla. 

Edellä kuvaillun matkailukohteen kokonaiselämyksen luominen vaatii kohteelle yhteisen vision ja strategisen suunnitelman sekä toimenpiteet ja rahoituksen käytännön työhön.  Tämä on yleensä toimijoiden isosta määrästä ja erilaisista tavoitteista sekä poliittisista ja rahoitussyistä hyvin hankalaa ja aikaavievää. Siksi kannattaakin lähteä liikkeelle pienillä askeleilla: luoda yhden asiakasprofiilin mukainen matkailijan polku tällä periaatteella ja testata se.  Se elefanttikin kannattaa syödä pieninä paloina...   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti