Marriott Hotels julkaisi pari viikkoa sitten YouTubessa virtuaalimatkailusta
Behind-the-Scenes with Marriott
Hotels Virtual Travel Experience – videon. 1990-luvulla – kauan sitten? – ajattelimme,
että vuoteen 2020 mennessä matkailemme piuhat päässä omissa nojatuoleissamme ympäri
maailmaa. Ehkä ajatuksemme oikeasti toteutuu?
Samoihin aikoihin, 1990-luvun lopussa, Pine & Gilmore toivottivat
meidät tervetulleiksi elämystalouteen.
Legendaarisen maineen saanut kirja ’ The Experience Economy. Work is
Theatre & Every Business a Stage’ esitteli muutoksen agraaritaloudesta
elämysten tuottamiseen. Yksinkertaisimmillaan
Pine & Gilmore määrittelivät elämyksen tapahtumana, jossa henkilö on mukana
omalla persoonallisella tavallaan: ’Experiences are events that engage individuals
in a personal way’. Nyttemmin haluamme
elämyksellisyyttä kaikkialla ja kaiken aikaa.
Elämyksiä ennen matkaa
Blogit, videot, kommentit Tripadvisorissa ja muualla sosiaalisessa mediassa ovat tämän päivän tapa kokea matkailukohde etukäteen. Norjan matkasta unelmoiva voi hypätä mäkeä Holmenkollenilla tai seikkailla vuonoissa. Kun tulevaisuudessa voimme matkailla elämyspiuhat tai –lasit päässä kotona, lähdemmekö ollenkaan matkalle? Vai tyydymmekö virtuaaliseen elämykseen?
Tein pienen testin. Kysyin niin sanotun z-sukupolven
edustajilta, 2000-luvun alussa syntyneiltä lapsiltani, haluaisivatko he
matkailla kohteeseen, jossa voisivat etukäteen vierailla jonkin sovelluksen
avulla. Matkailimme VisitNorwayn avulla
vuonoissa ja kysyin lasten mielipidettä. He kertoivat, että videon tai sovelluksen tulee jättää jotain odotettavaa. Silloin
kohteeseen tekee vielä mieli matkailla oikeasti. Vuonoretki ei poikien mielestä
ollut niin hyvä kuin se voisi olla ’oikeissa’ peleissä. Maisemat eivät olleet
oikean näköisiä, sovellus oli hankala käyttää ja ainakin meillä kotona hidas,
vaikka käytössämme on valokuituyhteys. Matkailukohteet ja –yritykset voivat tämän
testin pohjalta huokaista helpotuksesta. Vieraita on tulevaisuudessakin, jos
kohteet ja yritykset osaavat markkinoida asiakaslähtöisesti.
Elämyksiä matkan aikana
![]() |
Facebook-profiilini ABBA-museossa vierailun jälkeen |
Käyntikohteissa, kuten museoissa, digitaaliset sovellukset mahdollistavat aikaisempaa monipuolisemman kävijän osallistumisen. Esimerkiksi Tukholman ABBA-museossa kävijä itse tuottaa kokemustaan aktiivisesti. Museossa jokainen voi laulaa ja tanssia niin, että näkee ja kuulee itsensä lavalla. Samalla kävijä voi tallentaa esityksen pääsylipun viivakoodia käyttäen eli tehdä virtuaalisen esityksen. Esityksen saa omaan käyttöön pääsylipun koodin avulla ja se on jaettavissa sosiaalisen median eri foorumeissa. Käydessäni museossa olin aivan ihastunut kokonaisuuteen: tekeminen ’koukutti’ kävijän ja tuotokset olivat erittäin helposti jaettavissa.
Lisätty todellisuus eli augmented reality on ollut parin
viime vuoden kuuma puheenaihe. Esimerkiksi Suomenlinnassa olisi upea
mahdollisuus luoda kävijälle unohtumaton elämys 1700-luvun Suomenlinnassa:
kävijä voisi ’sujahtaa’ aikakauden ihmisten kanssa tapahtumiin mukaan
silloisessa miljöössä kulkiessasi tablet tai älykännykkä kädessä. Todellisuudessa nämä sovellukset ovat
edelleen harvinaisia. Syyksi mainitaan usein rahan puute, mutta olisiko enemmän
kysymys tietämättömyydestä ja jämähtäneistä asenteista? Skotlannissa on käynnissä useita digitaaliseen
elämykseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Social Scotlandin
sivulta löytyy esimerkkejä, mutta ne ovat vielä työn alla.
Elämyksiä matkan jälkeen
Kuvien ja videoiden jakaminen kavereille matkan aikana ja sen jälkeen on jo arkinen juttu samoin kuin palautteen antaminen yritykselle esimerkiksi Tripadvisorissa. Digitaalisen elämyksen ja jälkimarkkinoinnin yhdistäminen tarjoaa mahdollisuuksia, joita yritykset eivät ole vielä ihan omaksuneet. Esimerkiksi museoille ja muille käyntikohteille on myynnissä sovelluksia, jonka ladannut saa käynnin jälkeen kutsuja tapahtumiin, kilpailuihin, tuleviin näyttelyihin. Sovelluksen personointi henkilön omien mielenkiinnonkohteiden mukaan olisi avain elämyksellisyyteen. Ehkä niitä onkin, mutta en löytänyt?
Elämyksiä kaiken aikaa!
Economy of Experience- kirjassa esitellään LEGOn malli, jossa on neljä ulottuvuutta: virtuaalinen saavutettavuus: joko ilmainen tai maksullinen, ja fyysinen saavutettavuus: joko ilmainen tai maksullinen.
Legolla on ns. Lippulaiva-käyntikohteet, kuten Billundin
Legoland, jotka ovat fyysisiä, olemassa olevia maksullisia kohteita. Lisäksi Legoon voi ’törmätä’
esimerkiksi lelukaupassa, jonne on ilmainen pääsy - mutta poispääsy ei ehkä olekaan ilmainen... Netissä Legolla on kotisivu,
jonne on kaikilla pääsy, mutta samalla se ’syöttää’ kävijän on line-
kauppaan.
Miten tällaisen kokonaisuuden voisi soveltaa
matkailuun?
Oikein hyvin. Potentiaalinen
kävijä houkutellaan kohteen kotisivulle ja sosiaalisen median foorumeihin. Nämä
ovat maksuttomia tapoja tutustua kohteeseen. Ne sisältävät matkailukohteen
brändiin ja fyysisiin kokemuksiin nojaavia pelejä. Näiden pelien perustaso on ilmainen, mutta ne sisältävät
houkuttimet maksulliseen pelaamiseen.
Maksullisen pelin voittajat tai tietylle tasolle päässeet saavat
palkinnoksi erityisiä elämyksiä kohteessa joko oikeasti paikan päällä tai
virtuaalisesti. Matkailukohteessa fyysisesti paikan päällä oleville
matkailijoille on tarjolla sekä ilmaisia että maksullisia elämyksiä: sielläkin
on niin sanottu perustaso ilmainen esimerkiksi lisätyn todellisuuden sovelluksia
käyttäen. Kun vieras haluaa ’enemmän’ joko virtuaalisesti tai fyysisesti, hänelle on tarjolla maksullisia
elämyksiä. Tämä ns ’transformatio’ on matkailun vahvistuva
trendi. Matkailija haluaa itse tehdä jotain itselleen ja yhteisölle
hyödylliseksi kokemaansa, esimerkiksi olla työssä luomutilalla.
Edellä kuvaillun matkailukohteen kokonaiselämyksen
luominen vaatii kohteelle yhteisen vision ja strategisen suunnitelman sekä toimenpiteet
ja rahoituksen käytännön työhön. Tämä on
yleensä toimijoiden isosta määrästä ja erilaisista tavoitteista sekä poliittisista
ja rahoitussyistä hyvin hankalaa ja aikaavievää. Siksi kannattaakin lähteä liikkeelle
pienillä askeleilla: luoda yhden asiakasprofiilin mukainen matkailijan polku
tällä periaatteella ja testata se. Se elefanttikin kannattaa syödä pieninä paloina...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti