MITEN KÄYTTÄÄ DIGIMAAILMAA MATKAILUKOHTEEN BRÄNDÄÄMISESSÄ?
Tutkimus internetin hyödyntämisestä maabrändin rakentamisessa herätti heti kiinnostukseni tähän artikkeliin: Missä foorumeissa ja miten? Entä miten vaikuttavuutta mitataan? Niinpä valitsin referointitehtävään Eduardo Oliveiran pari kuukautta sitten, joulukuussa 2013, julkaistun artikkelin 'The digital complexity in destination branding: the case of Portugal as tourism destination'.
Mitä Portugalista kerrotaan ja miten?
Artikkelin alussa Oliveira toteaa, että digitaalinen teknologia tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia matkailukohteille: esimekiksi parantaa kohteen kilpailukykyä ja imagoa. Oliveiran tavoitteena on tuoda asiaan tuoretta tutkimustietoa: miten Portugalin maabrändiä rakennetaan internetissä?Oliveira selvittää teksti- ja sisältöanalyysiä käyttäen, millä tavalla Portugalia kuvataan sähköisessä matkailumarkkinoinnissa. Hän etsii Visit Portugalin kotisivusta ja Facebook-tilistä avainsanat. Lisäksi hän tutkii kolme Portugalia käsittelevää, eniten luettua artikkelia, New York Timesin ja Guardianin matkasivuilla. Näiden sisältöä hän pyrkii tulkitsemaan syvällisemmin. Lopuksi nämä tulokset verrataan Portugalin matkailustrategiaan. Pitäisi tietysti löytyä yhtenevä viesti!
Netti on hyvä kaveri
Viime vuonna tehdyn tutkimuksen mukaan nettisivut ovat Euroopan laajuisesti toiseksi tärkein tiedonlähde matkaa suunniteltaessa - vain ystävien suositus on edellä. Seitsemässä maassa, Suomi Hollannin kanssa eturintamassa, netti on tärkein tiedonlähde. Kärkikaksikossa 63% vastaajista kertoi nettisivut tärkeimmäksi lähteeksi.Houkutteleva imago on avainasia
Matkailukohde voidaan brändätä menestyksekkäästi vain yhteistyöllä, kun kohteen yritykset ja muut palveluntarjoajkat kaikki levittävät yhtenäistä viestiä niin markkinoinnissa kuin jokapäiväisessä asiakaspalvelussa.Brändäämiseen käytettävät rahalliset resurssit ovat yleensä rajalliset. Tämän vuoksi kannattaa hakea uusia, tehokkaita tapoja. Koska asiakkaat liikkuvat matkoja suunnitellessaan verkossa, sähköiset kanavattulee ehdottomasti sisällyttää brändistrategiaan. On 'vain' löydettävä niistä ne oikeat!
Portugal on rento lomakohde
New York Timesin ja Guardianin matkasivuilla Portugal esitellään hiekkarantojen, vuorien ja historiallisten rakennusten maana. Lissabon, Sintra, Porto ja Algarve ovat useimmiten mainitut kaupungit.Visit Portugalin kotisivulla ja Facebookissa aineisto on enimmäkseen matkailutoimiston tuottamaa. Käyttäjälähtöisen aineiston, kuten matkablogien, lainaaminen on hyvä tapa rakentaa uskottavaa sisältöä. Visit Portugal siteeraa esimekiksi Lonely Planetia: 'Portugal is one of the best-value destinations in Europe 2013'.
Kuvat luovat Portugalin kaupungeista romanttisia ja historiaan liittyviä mielikuvia. Erityisesti Facebookia käytetään tapahtumien markkinointiin.
Katse ainutlaatuiseen perintöön
Visit Portugalin tavoitteena on herättää kiinnostus maan ainutlaatuista luonnon- ja kulttuuriperintöä kohtaan. Yksi-kaksi megatapahtumaa vuodessa tehostavat jokapäiväistä työtä.Tämän tutkimuksen perusteella Visit Portugal toteuttaa brändistrategiaaa omilla foorumeillaan. Myös kolmessa artikkelissa viesti oli samansuuntainen. Blogit ynnä muu matkailijoiden tuottama aineisto antaa asialle jännittävän vivahteen - sitä viestiähän brändinrakentaja ei voi hallita.
Hei Leena,
VastaaPoistaLuin mielenkiinnolla kirjoituksesi matkailukohteen brändäämisestä. Portugali on kaikkea tuota, mistä kirjoitit ja paljon muuta. Miten valita oikea kanava on tämän päivän osaamista. Tuote ja kohde voi olla vaikka kuinka hyvä ja elämyksellinen, mutta se pitää saada oikeiden ihmisten tietoisuuteen. Se on se juttu. Onko Portugalissa mielestäsi joku kohde, jonka nostaisit enemmän matkailijoiden tietoisuuteen?
Hei Anne!
VastaaPoistaKiitos kommentistasi. Pakko sanoa, että en tunne Portugalia niin hyvin, että voisin ehdottaa jotain uutta kohdetta. Sen sijaan ruoka ja viini, historia ja kulttuuri, kuten fado, voisivat olla enemmän markkinoinnin kärkinä - sen kaikkien tunteman rantahiekan sijaan. Näin toivottavasti paikalliset yritykset hyötyisivät matkailusta nykyistä enemmän.
Kuten huomaatte, pystyy referaatinkin tekemään mielenkiintoiseksi, kun on ammattilainen asialla!
VastaaPoistaKiitos Ilkka. Tämä tehtävä oli niin sanottu pakkopulla. Luin kolme otsikon perusteella oikein hyväsisältöistä artikkelia, mutta sisältö oli kaikissa köykänen. Kuvittelen kertovani sen blogin loppulauseessa:)
VastaaPoista